Vapautuminen on irtipäästämistä
Lauantaina 14.9. klo 7:33 on Täysikuu kalojen vesimerkissä. Täydenkuun vetisyyttä lisää kalojen hallitseman Neptunuksen yhtymä Kuulle. Vastapäätä on Aurinko sekä Mars neitsyen maamerkissä. Nämä kaikki edellä mainitut ovat neliössä Jupiteriin, mikä taas on omassa tulimerkissään jousimiehessä. Mielikuvaa käyttäen voisimme ajatella kaksi vastakkaista pistettä. Toisella puolella on feminiininen ja toisella maskuliininen puoli. Feminiininen puoli pitää sisällään Täydenkuun ja Neptunuksen herkkyyden sekä `rajattomuuden`. Maskuliinisella puolella taas on Aurinko sekä Mars käytännöllisen harkitsevina ja `rajallisina`. Jupiterin myötä kumpaankin pisteeseen tulee paineisuutta sekä laajentumisen tarvetta.
Jos ajattelemme nämä kaksi vastakkaista pistettä samalle viivalla, voimme ehkä paremmin sisäistää niiden välistä tasapainottelua. Ei toista ilman toista. Yin ja Yang. Voimme ajatella tämän ärsykkeenä, jolloin toisen puolen huomioitta jättäminen näyttäytyy nopeassa tahdissa. Toisaalta voimme ajatella tämän tukipilarina. Jos unohdamme kiinnittää huomion `pisteiden` väliseen tasapainoon, huomatessamme sen voimme tehdä `oikaisuliikkeen`. Tämä muutos tukee kokonaisuutta sekä tulevaisuutta. Meillä kaikilla on varjomme. Täydenkuun aikaan saatamme reagoida niihin herkemmin. Ei ole valoa ilman varjoja. Varjot ovat ääriviivoja, ne rajaavat ja `sulkevat sisäänsä` asioita, mitkä ovat intiimejä. Niiden kohtaamista tulee kunnioittaa. Meidän tulee kunnioittaa itsessämme olevaa sisäistä lasta, sitä joka pelkää tai häpeää näyttää haavansa. Varjojen kohtaaminen on parhaimmillaan hyväksyvää. Se on kuin lempeä syli, mikä ei arvostele tai määrittele meitä `hyväksi tai pahaksi`. Näiden hetkien kyyneleet parantavat.
`Jotkut kirjaimet alkavat näkyä, kun valoa ei enää ole. `-Virpi Alanen
Aurinko, Mars, Täysikuu sekä Neptunus ovat positiivisissa kulmissa Kuunsolmuihin, Saturnukseen että Plutoon nähden. Muutosvoima on alkukantaista voimaa ja sen kuuluu antaa ohjautua omalla painollaan. Jos yritämme nopeuttaa tai hidastaa tätä muutosta, vaikeutamme vain omaa oloamme. Hyvin usein kun `pinnan alla` olevat alitajuiset tunteet nousevat pintaan, saatamme kokea sen ahdistavaksi tai pelottavaksi. Aina välillä elämä on selviytymislaji. Tällöin suorittamisesta, selviämisestä ja `elämänlangasta kiinni pitämisestä` voi tulla `normaali` olotila. Kaaokseen voi tottua. Vaikka tunneherkkyyskin on uuvuttavaa, se antaa sisäisille kokemuksille äänen. Toivottavaa olisi että antaisimme itsellemme `luvan` särkyä. Tällöin menneisyyden kokemuksien purkautuessa, voimme kokea jotain hyvin puhdistavaa ja helpottavaa. Nämä poistuvat tunteet eivät ole etiäisiä vaan vanhaa `lukkiutunutta tunnekuonaa`. Sen poistuessa meissä vapautuu energiaa tähän hetkeen sekä tulevaisuuteen.
Samaisena Täydenkuun lauantaina Merkurius sekä Venus siirtyvät neitsyen maamerkistä vaa`an ilmamerkkiin. Vestan kolmiot valaisevat tätä siirtymää. Tunnelma muuntuu hyvin erilaiseksi. Vaikka aika on vahvistavaa, ruokkivaa ja hedelmällistä samanaikaisesti se on ailahtelevaa ja `luopuvaa`. Merkuriuksen ja Venuksen ollessa oppositiossa Khironiin saatamme reagoida `kärkevästi`. Myös tunneheittelyt ja haikeus kuuluvat luonnollisena osana viikonlopun melankoliseenkin tunnelmaan. Rajatonta tunnelmointia en suosittele kenellekään. Itkuvirsien myötä saattaa energiamme valua `kankkulan kaivoon`. Tahdoton ja flegmaattinen olo aiheuttaa helposti pettymyksen tunteita, mistä saattaa huomaamatta seurata kierteitä. Se on kuin suo, mistä on vaikea nostaa jalkansa maankamaralle.
Joskus epävarmuus on kaunista. Siinä on herkkyyttä ja haurautta. Se on kuin taskulamppu, mikä valaisee metrin eteenpäin. Joskus voimme jäädä siihen lepäämään. Joskus se herättää uteliaisuutta. Jos se herättää pelkoa tai epämiellyttäviä tunteita, ei niitäkään tule kieltää. Ehkä silloin alamme kuulemaan niiden syvemmän sanoman.
`Sen, missä olen, ja sen, missä haluan olla, välissä on tyhjä tila.
Opettelen joka päivä sallimaan tämän tilan inspiroida minua eikä kauhistuttaa minua. `
– Tracee Ellis Ross
Lempeää Täydenkuun viikonloppua kaikille!
Ystävällisin terveisin
Johanna Vilén