Olemmeko mitä ajattemme?

Lauantaina 23.2. on ollut Venuksen ja Pluton yhtymä tarkimmillaan kauriin merkissä. Tämä kuvio värittää koko alkavan viikon tunnelmia ja vaikuttaa edelleen pitkin viikkoa. Tiistaina 26.2. Venus ohittaa Kuunlaskusolmun eli menneisyyden pisteen. Avatakseni tätä hieman enemmän menen ajassa hieman taaksepäin. Tiistaina 19.2. ollut Täysikuu ja sitä edeltävä viikko on vaikuttanut meihin kaikkiin enemmän tai vähemmän. Tämä varsin tunteikas ja vahva aika on nostanut alitajunnan kautta päivätietoisuuteen isoja kysymyksiä tai tuntemuksia. Venuksen ja Saturnuksen yhtymä on taas liittynyt rajoihin, rajoitteisiin sekä velvollisuuksiin. Toki samainen tekijä on rakenteet, tukipilari ja selkäranka. Rajoitteita ei voi olla huomioimatta, jos on aikomuksena rakentavaa kestävää perustaa. Siitä Venus on siirtynyt kohti Plutoa ja tämän syvänmeren sukellukseen liittyy syvimmät sekä intensiivisimmät teemat. Feniks linnun jaksosta menemme sitten kohti tuota Venuksen ja Kuunlaskusolmun kohtaamista eli menneisyyden haasteiden ja voimavarojen katsastamista kohden. Alla on ajatuksia, mitä tällä viikolla olen miettinyt. Niiden yli voi hyvin hypätä ja mennä jälleen lopussa olevaan astrologiseen ajankuvaan.

Mitä kaikkea koet olevan onnesi tiellä? Voisitko ajatella ottavasi kynän ja paperia esille? Samalla kun luet tätä, tai sen jälkeen, herättelet sinussa olevia tunteita, kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia paperille? Millaisia uskomuksia sinulla on itsestäsi tai elämästä yleensä? Itse olen kokenut usein olevani `altavastaaja` suhteessa muihin ja ihan maailmaankin nähden. Olen hävennyt, kokenut itseinhoa ja vaikeita tunteita itseäni kohtaan paljon elämäni aikana. Muita kohtaan olen harvemmin kokenut negatiivisia tunteita eli siksi tämä on vielä enemmän korostanut kokemustani `omasta viallisuudesta`. Ihmeellistä tässä on se, että nämä tekijät eivät ole estäneet löytämästä `unelma elämää`. Toki olen tiedostanut ja käsitellyt näitä puolia. Joskus se että menemme kohti `nollapistettä` tai käymme kriisejä läpi, voi riisua elämästämme kaikkea ylimääräistä ja tarpeetonta pois. Esimerkiksi iso osa parhaista asioista ovat ilmaisia.

`Olen ollut monen Zen-mestarin opissa. Ne ovat kaikki olleet kissoja.`-Eckhart Tolle

Yhdellä meidän kissoista, Lunalla, on erikoinen tapa. Kun hän kuulee että herätyskello soi, hän juoksee kainaloon ja heittäytyy selälleen tassut taivasta kohden. Tämä tarkoittaa sitä että nykyisin laitan kellon soimaan aina 10 minuuttia aikaisemmin ja näin saamme Lunan kanssa `laatu-aikaa` ennen oikeaa herätystä. Minulla on kunnia herätä onnellisen kissan vierestä, joka kehrää, pesee käteni ja kierii ja pyörii vieressäni. Upotan aina kasvoni hänen vatsalleen ja nuuhkin hänen taivaallisen tuoksuista turkkiaan. Luna saa joka aamu koko vartalo hieronnan. En olisi itse tätä keksinyt, ellei hän olisi osannut vaatia tämmöistä `palvelua`. Ero entisiin `perus aamuihin` on iso. Lunan ansioista tajusin myös ottaa joka päivälle 30-60 minuuttia tyhjää aikaa. Tarkoitus on ottaa tämä aika, niin että en koskaan suunnittele etukäteen, mitä tekisin silloin. Minulla ei ole mitään tiettyä kellonaikaa kyseiselle ajalle, vaan se muodostuu muiden tilanteiden mukaan. Tänä aikana voin tehdä ihan mitä vain. Mennä lepäämään peiton alle, lukea kirjaa, mennä ulkoilemaan, vesijuoksemaan, saunomaan, maalaamaan tai todella tehdä mitä siinä hetkessä kaipaan. Olen jäänyt useasti kiinni siitä, että olen kokenut, että minulla ei ole aikaa. Mikä on äärimmäisen yleinen illuusio. Meillähän on aikaa koko aika, jatkuvasti, mutta emme vain osaa käyttää sitä. Täytämme kalenterimme kaikella, mutta unohdamme `tyhjän tilan` tarpeen. Tämä `tyhjä tila` on hyvä merkitä kalenteriin, jos tuntuu että muuten se vain menee ohi. Luonto, kirjasto, ajattelu, kirjoittaminen, meditointi, jooga (sekä monet muutkin menetelmät), toisten kohtaaminen sekä esimerkiksi raittiissa ilmassa hengittäminen ovat ilmaisia asioita. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka ja ehkä voisit tehdä itsellesi sinun näköistä listaa. Nämä pieneltä tuntuvat asiat voivat olla avaimia toisiin merkityksellisiin asioihin.

Mitä sinä tarvitset? On luonnollista tarvita ja haluta asioita, mutta huomaamattamme voimme muodostaa niistä vankilan itsellemme. Tämä on itsellenikin erittäin tuttua. Joku voisi sanoa että pääsen helpolla, koska `en omista mitään`, eli en joudu ylläpitämään tietyn tyyppisiä rakenteita. En tiedä voiko tässä elämässä päästä helpolla. Ajoittain voi, mutta elämä itsessään on aika vaativa laji, mihin kuuluu haasteet ja milloin minkäkinlaiset ongelmat. Oman paikan löytäminen, terveys, talous, ihmissuhteet ja muut isot kysymykset kuuluvat meille kaikille. Ei ole valmista kaavaa onnistuneeseen elämään. On tapoja millä hahmottaa kuinka etsiä ja löytää perille, mutta jokaisen polku on henkilökohtainen. Omalla kohdalla olen toiminut isoimmissa suuntaviivoissa hitaasti. Jälkikäteen voin todeta, että olen ollut kärsivällinen. Hitaus on tarkoittanut että on ollut pitkiä aikoja, milloin olen pikemminkin `kasannut tiiliä`, kuin että olisin ottanut suuria riskejä. Minulle se on sopinut. Mutta sekään toimintamalli ei ole ollut ainoastaan helppo. Minkä koet sinulle luonnolliseksi tavaksi toimia? Mitkä siinä ovat saman asian hyvät ja mitkä haastepuolet?

Kaikessa on myös vastavoimansa. `Jos panostamme aikaamme johonkin, se on jostain muualta pois`. Käymme `kauppaa` itsemme ja valintojemme kanssa. Kun meillä on ongelma, koemmeko sen esteenä? Haastammeko itsemme muuttamaan sitä tai elämään haasteen kanssa, jos se ei ole muutettavissa? Ongelmia voi katsoa myös monesta perspektiivistä käsin. Se ei tarkoita ongelman kieltämistä, vaan sen hahmottamista ja siitä oivaltamista eri tavoin. Tiedätkö sinä mitä mielessäsi liikkuu? Oletko tietoinen ajatuksistasi? Usein toistamme tiettyjä kaavoja kerrasta toiseen. Tai palaamme `samoihin vanhoihin kaavoihin` takaisin. Niistä saattaa muodostua epäonnistumisen tunteen kierteitä. `Muut voivat muuttaa elämäänsä, mutta minä en.` Emme usein edes huomaa kuinka keskustelemme itsemme kanssa. Sato on sen mukainen, millaisia siemeniä kylvämme. Joskus näitä ajatus ja tunne-kierteitä on hyvä kyseenalaistaa ja laajentaa. Ajatteluunkin tarvitaan aikaa. Jos emme pysähdy, toimimme usein totutun kaavan mukaan ja saatamme toistaa vanhaa. Ota itsellesi aikaa, tutustua ja katsoa mitä alitajuntasi kertoo ja mihin se sinua ohjaa.

Takaisin astrologiaan. Koska ajassa on isoja teemoja, on hyvä pohtia niiden merkitystä omassa elämässään. Uranus ja Pallas ovat oppositiossa keskenään ja neliössä Kuunsolmuihin. Tästä muodostuu Suuri-risti kuvio. Kuunalasolmulla on isommalla orbilla Saturnus sekä Pluto. Khiron sekä Merkurius ovat positiivissa kulmissa Venukseen sekä Kuunsolmuihin. Jos ajattelemme eteemme metrin päähän pisteen, mikä edustaa tulevaisuutta sekä `elämäntehtävää`, tämä on Kuunnoususolmu. Tämän jälkeen voimme ajatella selän taakse metrin päähän pisteen, mikä edustaa menneisyyttä ja siihen liittyviä voimavaroja sekä opittuja asioita haasteet mukaan luettuna. Tämä on Kuunlaskusolmu. Khiron on haavoittunut parantaja ja Merkurius liittyy kommunikoinnin lisäksi ajatteluun sekä tiedostamiseen. Kun nämä heijastavat positiiviset kulmat kumpaankin Kuunsolmun pisteeseen, mahdollisuus oivaltaa ja saada syy-yhteyksistä paremmin kiinni on ajallisesti vahvana. Pallas on tiedollinen ja taidollinen henkinen `soturi` ja Uranus taas vapauden, riippumattomuuden ja `nerokkuuden planeetta, millä on `toinen jalka tulevaisuudessa`. Kun nämä `kyseenalaistavat` Kuunsolmuihin liittyvät teemat, tarkoitus olisi saada `positiivinen` sähköisku, mikä laittaa meidät etsimään tarvittavia työkaluja. Pluton uusiutuva voima tukee ajallista transformaatiota ja Venus nostaa niin ihmissuhteet, rakkauden ja elämästä nauttimisen puolet esille.

Perjantaina 1.3. Venus siirtyy vesimiehen merkkiin. Loppu viikkoa kohden vahvistuu myös Merkuriuksen sekä Khironin yhtymä. Parantavat sanat, oivallukset, anteeksi antavat energiat voivat olla merkittävässä asemassa. Vastaparina voi olla haavat, sanoilla satuttaminen sekä syyllistäminen ja syyllistyminen. Näiden energioiden kanssa kannattaa olla tarkka. Neptunuksen, Vestan ja Auringon yhtymä vahvistuu myös, vaikkakin tarkka ajankohta on vasta viikolla 26. Herkkyys, omistautuminen, sydämen palo ja elämän voima käyvät keskinäistä tasapainottelua läpi. Jos omistaudumme vääristä syistä, saatamme kokea takapakkia tai ahdistusta. Jos taas lisäämme sisäisen liekin valovoimaa, voimme taas nähdä tietämme eteenpäin entistä paremmin. Cereksen ja Marsin välinen kvinkunssi eli alitajuinen haastekulma, Marsin ollessa härän merkissä, voi nostaa turvallisuuden tarpeet ja tunteet tapetille. Riittämättömyys ja tarvitsevuuteen liittyvät kokemukset voivat nostaa pintaan monenlaisia tunteita. Edelleen ihmissuhteiden merkitys on ajallisesti merkityksellinen. Ajattelen elämässä olevan siltoja eri suuntiin. Joskus rakennetut sillat kantavat, mutta joskus saatamme kaivata uusia mahdollisuuksia. Nämä eivät välttämättä ole edes ristiriidassa keskenään.

`Kun rakennat siltoja, voit myös ylittää niitä.`-Rick Pitino

Kaunista viikkoa kaikille!