Hengessä mukana

`Suuri Henki on läsnä kaikkialla, hän on ilmassa, jota hengitämme. Suuri Henki on isämme, mutta Äiti Maa on äitimme. Äiti Maa muistuttaa meitä siitä, että kaiken sen, minkä laitamme maahan, saamme aikanaan takaisin.`-Big Thunder (Bedagi)- Wabanaki Alonquin

Mars on vesimiehen merkissä ja neliössä Uranukseen. Uranus on juuri siirtynyt härän merkkiin eli on maamerkissä. Vaikka tämä kuvio on hyvin sähköinen, mukana on kapasiteetti saada tämä kaikki energia käytäntöön ja toteen. Maanantaina 21.5. Aurinko siirtyy kaksosten merkkiin. Aurinko ja Mars ovat kolmiossa ja Khiron, haavoittuneena parantajana on sekstiilissä eli positiivisessa kulmassa molempiin. Tästä muodostuu pikku kolmio. Alamme olla energisempiä, mutta riskinä on tämän voiman purkautuminen niin tehokkaasti, että toimimme täydellä teholla, minkä jälkeen voimavarat ovatkin vähemmällä liekillä. Harjoitus tekee mestarin. Ottamalla tilaa ja perspektiiviä katsoa asioita levollisin mielin, kuljemme ajan kanssa samaan tahtiin ja saamme siinä olevista avaimista paremmin kiinni. Pluto, Jupiter ja Neptunus tekevät myös pikku kolmion eli ovat erittäin hyvänä taustavoimana suhteessa tähän sähäkkäämpään pikku kolmioon nähden. Eheytyminen ja ilo ovat ajassa mukana.

Markku Ojanen miettii kirjassaan Kulmikas ihmiselämä, kiitollisuuden merkitystä. Esimerkiksi filosofit Cicero, Seneca, Immanuel Kant, David Hume ja Adam Smith olivat sillä kannalla, että `kiitollisuus on hyveiden kuningatar.` Kiitollisuuden tutkija Robert Emmons on sanonut että; `Kiitollisuus ei ole tärkeä vain sen tähden, että se saa ihmiset kokemaan mielihyvää, vaan koska se inspiroi heitä tekemään hyvää.` Kiitollisuus liittyy empatiaan, anteeksiantamiseen ja auttamiseen. Kiitollisuus ei myöskään vaadi vastapalvelua eikä se perustu pakkoon. Kiitollinen ihminen ei halua muille pahaa, eikä vahingoittaa ketään. Mielestäni kiitollisuutta ja `ylipositiivisuutta` ei pidä sekoittaa toisiinsa. Ylipositiivinen ihminen saattaa esimerkiksi toivoa kaikkea hyvää, ilman että osaa olla kiitollinen siitä, mitä hänellä tällä hetkellä on. Kiitollisuus on realistista. Voit olla kiitollinen vaikka hetkestä, jossa kaikki on vain siinä ja juot kupin kahvia. Kiitollisuus löytyy hyvin `pienistäkin` asioista.

`Ajattele kuinka onnellinen olisit, jos juuri nyt menettäisit kaiken mitä sinulla on - ja sen jälkeen saisit sen kaiken takaisin.` -Frances Rodman

Sitten tämä kommunikointi puoli. Merkurius on härän maamerkissä ja oppositiossa eli haastekulmassa Jupiterin kanssa. Saatamme huomaamattamme luvata liikoja tai vain kuvitella että jaksamme kaiken sen, mitä haluamme. Tämä liittyy myös Marsin aspekteihin. `Maltti on valttia`. Vaikka muuten Merkurius on varsin hyvissä kulmissa, se ei tarkoita että rahkeemme riittävät kaikkeen. Ajattelu ja oivaltaminenkin vaativat tilaa ympärilleen. Muussa tapauksessa saatamme kokea, että `mitä kaikkea tekisimme, jos olisi aikaa`. Viikon edetessä Merkuriuksen ja Pluton välinen kolmio vahvistuu. Nämä ovat sekstiilissä Neptunuksen kanssa, joten taas saamme hetkellisen pikku kolmion viikkoon. Merkuriuksen kolmio Saturnuksen kanssa auttaa maadoittamaan ja juurruttamaan esille tulleita ajatuksia sekä ideoita.

Sitten Venus, rakkauden ja arvomaailmoiden sekä elämästä nauttimisen teemoineen. 19.5. Venus on mennyt herkkään ravun vesimerkkiin. Pallas siirtyy samaiseen merkkiin maanantaina 21.5. Nämä ovat yhtymässä. Saturnuksen oppositio ja Khironin neliö edellä mainituille muodostaa T-risti kuvion. Pelot, riittämättömyys ja rajallisuuden tunteet voivat nousta vahvasti pintaan. Venuksen ja Marsin välinen kvinkunssi kuvastaa alitajuisia pelkoja, mitä saattaa olla vaikea havaita. Voimme huomaamattamme reagoida tavalla, mikä yllättää meidät itsemmekin. Ajallinen tuki tulee Venuksen ja Pallaksen sekstiilistä Uranukselle. Irtipäästäminen ja vapautuminen ovat ajassa mukana. Tämä on kuin kevyt, mutta tarvittava tuulahdus.

En tunne ketään, joka ei vaatisi ajoittain itseltään liikoja. Se on lamaannuttava tunne. Koemme pettymystä ja paikoin varsin raskaitakin tunteita itseämme kohtaan. Jos mietimme elämän suuria kysymyksiä, saattaa olla että joskus petymme sitäkin kautta enemmän. Mikä on minun elämäntehtäväni? Miksi kaikki muut tekevät `suuria` ja itse koen olevani pieni maan matonen. Ajattele mitä tahansa eläintä. Ne vain ovat. Elämäntarkoitus on meissä ja me elämme sen mukaan automaattisesti, kun vain olemme tasapainossa itsemme kanssa. Välillä me kaikki koemme olevamme hukassa, mikä on erittäin hyvä asia. Tätä kautta tarkistamme uudelleen, mikä on meitä kyseisessä hetkessä. Jokainen meistä on vaikuttanut toisten elämään, enemmän kuin voimme edes tietää. Esimerkiksi viime viikolla eräs rouva bussipysäkillä kertoi minulle elämästään. Tämä oli hyvin herättävä keskustelu. Vaikka kiitin häntä siitä, hän tuskin ymmärsi kuinka paljon keskustelu jäi elämään sen jälkeenkin. Joskus tuntemattoman ihmisen hymy kesken kaiken voi merkitä todella paljon. Vähemmän on enemmän. Kun osaamme katsoa, pysähtyä ja olla hetkessä, siinä on jo kaikki.

Lopuksi vielä hieman Suomalaista muinaisuskoa. Sen mukaan sielu lentää lintuna. Muinaiset suomalaiset uskoivat, että ihmisellä on monta sielua. Varsinaisia sieluolentoja jokaiseen ihmiseen yhdistyi kolme: henkisielu, itse-sielu sekä ihmisenhaltija. Henki eli löyly edusti ruumiin elämää ja elinvoimaa, se ilmeni ihmisessä hengityksenä, lämpönä, sydämen sykkeenä ja veren kohinana ja muina elonmerkkeinä. Kun hengitys lakkasi, tämä henki pakeni, joskus pienen eläimen, perhosen, kärpäsen, pikkulinnun hahmossa: sielulintuna. Mitä jos hetket ovat portteja sieluyhteyteen. Voimme olla yhteydessä sieluumme, korkeampaan minäämme ja itseemme hyvin helposti ja tässä yhteydessä oleminen ja sen muistaminen `kesken kaiken` kiireen ja elämän voimistaa meitä ja auttaa kokemaan syvempää merkitystä tässä kaikessa. Onnellista viikkoa kaikille!

Lintunainen, Johanna Vilén