Takaisin nollapisteeseen.

`Onnistumisen paras mitta: pystytkö suomaan itsellesi sen ylellisyyden, että sinulla on aikaa tehdä mitä tahdot.`

Lauantaina 25.3 oli perääntyvän Venuksen sekä Auringon yhtymä. Tämä on ollut Venuksen syntymä. Venus perääntyminen jatkuu 15.4 saakka. 20.3 Aurinko meni Oinaan merkkiin ja avasi astrologisen vuoden ja nyt tiistaina 28.3 klo 05:57 on Uusikuu. Tämä on uusien alkujen aikaa. Uudet alut eivät synny välttämättä täysin paineetta. Venuksen perääntyminen tarkoittaa menneisyyden kohtaamista ja mahdollista vetäytymistä sisäisiin arvomaailmoihin. Esille voivat nousta arvomaailman ja oman elämän päivitykseen sisältyen ihmissuhteet, rakkaus, rakastaminen sekä rakkauden vastaanottaminen eli `mitä koen ansaitsevani` eli tämä liittyy vahvasti niin sisäiseen kuin toki ulkoiseenkin itsensä hyväksymiseen. Harmonia, kauneus, taide, estetiikka nostavat päätään. Millainen koen olevani? Millaisia asioita toivon itselleni ja elämääni? Nämä uudet alut ovat oinaan merkissä eli muutosvoimaa kyllä löytyy. Aivan kuin luonto puskee mullasta ja lumen alta, meistä alkaa syntyä voimaa. Seuraavaksi tulee se iso mutta.

Tämän menneen viikon maanantaina olin päättänyt jättää tietyt asiat tekemättä, vaikka olin `päättänyt` tehdä ne. Aloin maalaamaan keskeneräistä taulua ja samalla pistin taustalle kuulumaan Sami Minkkisen verkkokurssin. Rakastan näitä Eevin ja Samin kursseja aivan valtavasti (tämä kyseinen oli tällä kertaa vain Samin). Sami puhui siinä tavoitteista. Siinä oli kyse juuri siitä mitä olin muutaman päivän miettinyt. Tämä on siis se mutta. Aina kuin olemme uusissa aluissa, saatamme tehdä suunnitelmia sekä tavoitteita, MUTTA tukeeko se muutosta? Mitä jos jätämme tavoitteiden vuoksi tekemättä jotain itselle kyseisessä hetkessä vielä tärkeämpää? Mitä jos lähdemme suorittamaan ja näin muutosvoima on erilainen, kuin se että tekisimme sen luonnollisemmin ja täysin tekemisestä nauttien? Aina kun olen tehnyt tavoitteita, olen jollain tasolla ahdistunut niistä. En välttämättä aina paljoa, mutta taustalla on ollut tunne, että mitä kaikkea on vielä tehtävä. Toki olen myös ajanut itseni tavoitteiden vuoksi joskus aivan loppuunkin. Suunnitelmat ovat mielestäni suuntaviiva ja tarpeeksi tilaa antava ja toiveita luova ajatus. Minulla on asioita, mitä haluaisin tehdä ja ne ovat vielä edessä. Mitä tapahtui tämän kyseisen päivän jälkeen? Tein kaikki etukäteen muille luvatut ja sovitut työt ja tehtävät, mutta minulle jäi tämän lisäksi aikaa tehdä kaikkea mistä nautin. Olin kotona perheen kanssa kaikki illat ja teimme kaikkea ihanaa yhdessä. Päivisin maalasin ja `onnellisuudessani` tein enemmän kuin mitä olin ennen alkavaa viikkoa `tavoitellut`. Vaikka kuinka olin tehnyt tavoitteet `about tavoitteiksi`, ne olivat olleet huomaamattani painolasteina, eivätkä suinkaan innostaneet toimimaan. Siis, saatamme alisuorittaa tekemällä tavoitteita ja mikä tärkeintä tehdä ne väärällä energialla. Tiedän että tämä herättää monenlaisia ajatuksia. Itse välillä jopa jännitin, että mitä kaikkea jää tekemättä, koska toimin niin `päämäärättömästi`. Kaikenlaisia tunteita heräsi. Tämä oli yksi parhaista viikoista pitkään aikaan. Aioin toimia näin jatkossakin. Tämä ei ole vastuutonta tai `haahuilevaa`, vaan vastuullista ja yhtäaikaisesti elämästä nauttivaa. En ajattele, että sitten vuoden päästä kun minulla on tarpeeksi aikaa, rahaa tai mahdollisuuksia, vaan minulla on niitä nyt jo moneen asiaan, mitä haluan tehdä. Elämässä on valtavasti asioita, mistä nauttia. Olen ennenkin miettinyt usein että miten neuvoisin itseäni, jos kuvittelisin olevani sadan vuoden ikäinen ja katsoisin elämää taaksepäin. Se on ollut tosi hyvä ja toimiva tapa oikaista tarvittavia toimintamalleja. Mutta tämä oli enemmänkin kokemus, kuin ajatus. Kiitos Eevi ja Sami kursseistanne ja toiminnastanne!

Takaisin nollapisteeseen. Taas uuteen alkuun. Mitä sinä haluat lisää elämääsi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Tarkoitan ylimalkaista heräämistä mahdollisuuksiin, mitkä herättävät innostusta ja tunnetta mennä kohti.  Ajallisesti elämme aikamoisessa muutospaineessa. Maailmassa tapahtuu paljon. On epävarmuutta sekä oman elämän että maailman tilanteiden johdosta. Ei epävarmuus ole välttämättä huono asia. Epävarmuudessa on mahdollisuuksia, tilaisuuksia. Jupiterin sekä Pluton neliö `haastaa` tunteeseen että tulee laajentaa elämää, tunteita tai vaikkapa mahdollisuuksia. Siksi on hyvä pysähtyä miettimään miten ja millä osa-alueilla laajentuminen tapahtuu. Koen sen olevan aina ensin sisäistä. Jos lähdemme `suorittamaan` muutosta käytäntöön, emme ehkä pysty nauttimaan itse matkasta. Uudenkuun oinaspainotteisuuden ja uusien alkujen voima on alkukantaista, vaistonvaraista ja parhaimmillaan hyvin oivaltavaa (Pallas, Venus, Kuu ja Aurinko yhtymässä sekä Uranus ja Merkurius yhtymässä). Koska muutos on ensin sisäinen, on toivottavaa ottaa tilaa sen vahvistumiselle ja löytämiselle, jotta tämän jälkeen on luonnollisempaa lähteä elämään niitä toteen.  Lopuksi vielä lempi mietelauseeni; `Ehkä jonkin asian rakastaminen on ainoa lähtökohta, josta pääsee ottamaan elämänsä omakseen.`-Alice Koller

Kotiin paluu, Johanna Vilén, 2016