Onko se niin justiinsa?
`En usko, että ihmiset etsivät niinkään paljon elämän
tarkoitusta, kuin kokemusta elossa olosta.` Joseph Cambell
Olen viime aikoina pohtinut elämää hyvin monelta kannalta.
On paljon asioita, mitkä voivat saada meidät pois tasapainosta.
Ei tarvitse kuin katsoa uutiset, huomaa että alkaa miettiä
tulevaisuutta monelta kannalta. Toisten ihmisten kärsimykset milloin luonnon
katastrofien ja milloin sodan puitteissa tuntuu todella pahalta. Maailman talous,
politiikka ja kärsimykset koskettavat isoa osaa maailman ihmisistä. Ja me ihmisinä
olemme hyvin pieniä ratkaisemaan tätä kaikkea. Jotkut ovat myös sitä mieltä että
taloudellisessa mielessä meillä länsimaissa on rahaa enemmän käytössä kuin ennen.
Jos mietimme aikaa taaksepäin vaikkapa 100 vuotta. Tai 50 vuotta. Ei ennen
kulutettu samalla tavoin, kuin nykyisin kulutamme. Meille on muodostunut tarpeita
enemmissä määrin ja juuri tarpeiden saavuttaminen käy kalliiksi. Peruselämän
taidot ovat nousemassa uudelleen `muotiin`. Erich Fromm on pohtinut teoksessaan
Olla vai omistaa ihmisyyttä toisesta näkökulmasta. Kummalle elämme? Kuinka
paljon toinen rajaa toista pois? Mikä olemisen ja omistamisen välinen suhde on?
Olen tavannut ihmisiä, jotka minimoivat kulutuksen sekä omistamisen tarkoituksella
niin minimiin, että he ovat tietoisia kaikesta mitä heillä on. Se tuo heille selkeyttä.
He myös kokevat että heillä on kaikki mitä he tarvitsevat. Taloudellisella kannalla
he elävät erittäin pienillä tuloilla. He kohdistavat aikaansa itselleen tärkeisiin
asioihin. Kenellä se on itse oleminen, luonnossa liikkuminen, elämästä nauttiminen,
vapaaehtoistoiminta tai jokin tärkeä päämäärä esimerkiksi itsensä kehittäminen
älyllisesti, terveydellisesti ja liikunnan sekä mielen hallinnan kautta tai vaikkapa
luovuus. Vaihtoehtoja on paljon. Tarkoitus ei ole arvostella mikä on oikein tai
väärin, mutta herättää ajatuksia siitä mitä me valitsemme ja miten me elämme
valintojemme suhteen. On asioita, mihin emme voi vaikuttaa ja asioita mihin
voimme. Esimerkiksi huippu urheilijat rajaavat paljon muuta pois elämästään,
jotta he voivat keskittää energiansa itsensä kehittämiseen. Heillä on päämäärä,
minkä eteen he tekevät valtavasti töitä. Yleinen turvattomuus voi lisätä turvan
tarvetta. Turvaamme elämäämme niin että jos jotain sattuu, olemme varautuneet.
Turva on ensisijaisesti psyykkinen ja emotionaalinen vahvuus. Jos menettäisimme
kaiken omaisuuden, mitä meille jäisi? Ei omaisuus tee ihmistä onnelliseksi. Se
helpottaa elämää tiettyyn pisteeseen saakka, mutta se ei tee onnelliseksi.
Onnellisuus lähtee meistä sisältäpäin. Se sisältää kokemuksia, kohtaamisia ja
aikaa nauttia itse elämästä. Tämä on nähtävissä monissa alkuperäiskansoissakin.
Leon Ichason ohjaamassa elokuvassa Pinero on lausahdus; `Rikkinäisen kellon
kanssa elää pitempään`. Tätä on hyvä pohtia.
Jälleen edellä oleva alustus liittyy elettävään aikaan. Mars siirtyy keskiviikkona
vesimiehen merkkiin, mikä luo kykyä `laajentaa yli rajojen`. Jupiterin ja Pluton
neliö haastaa ja pakottaa rikkomaan liian ahtaiksi käyneet ajatus- sekä
toimintamallit. Tämä ahtaan paikan kammo on ihan toivottava alustus ensi viikon
tunnepainotteiselle täydenkuun ajalle. Rikkomisen ei tarvitse tarkoittaa mitään
väkivaltaista tai riistävää. Se on omien uskomusten ja mielipiteiden
kyseenalaistamista, jotta voi kartoittaa tulevaisuutta ajatellen mahdollisuuksia
sekä huomata mitä tällä hetkellä haluaa elämäänsä lisää. Asioiden pohtiminen
tärkeysjärjestyksessä saattaa myös muuttaa mittasuhteita. Se mitä teen ja mihin
keskitän energiaa, on jostain muusta pois. Siksi on erittäin tärkeää ottaa aikaa
oman elämänsä päivittämiseen. Muuten menemme eteenpäin, niin kuin aina
ennenkin ja odotamme että sitten kun meillä on mahdollisuuksia. Mahdollisuuksiin
tulee herätä. Siis onko se niin justiinsa, jos on jäänyt siivooamatta tai jos unohtaa
käydä kaupassa ja syö päivän puuroa. Onko se niin justiinsa jos ei tiedä mitä
haluaa, mutta ottaa aikaa selvittää sitä? Onko sekään niin justiinsa jos huomaa
ettei ole muistanut nauttia elämästä, mutta juuri siksi tekee valintoja uusiksi.
Jos luet tämän, olet kumminkin todennäköisesti hengissä.
`Kun kaikki päivät alkavat tuntua samanlaisilta, ihmiset eivät enää huomaa mitä
hyvää heidän elämässään tapahtuu.`-Paulo Coelho
Heittäytyminen, Emmi Vuorinen, 2004