Mielen valot ja varjot sekä niiden tarkoitus.
Takana on lauantain täydellinen Kuunpimennys ja Täysikuu. Tänään
Auringon ja Uranuksen yhtymä. Taivaan valot ovat siis vahvasti
esillä. Siinä missä Aurinko edustaa päivätietoisuutta ja näkyvää
maailmaa, Kuu edustaa alitajuista ja piilevää. Kuu on vetäytyvä
sekä feminiininen siinä missä Aurinko esille tuleva ja maskuliininen.
Kumpaakin tarvitaan, kummallekin on paikkansa. Usein pelkäämme
sitä mitä emme näe tai ymmärrä. Jungin varjotyöskentelyn tarkoitus on tuoda
meissä olevat varjot esille, jotta voimme keventää taakkaamme ja ymmärtää
niiden sanomaa. Tämä tarkoittaa vain äärimmäistä kriittisyyttä, jotta voi katsoa
asioita asioina, eikä puolustautua itselleen. Niin pitkään kun puolustaudumme
tai koemme että on asioita, mitkä kuluttavat ja vievät meiltä energiaa, koemme
vuotavan veneen energia hukkaa. Pyrimme pysymään pinnalla, mutta se vie kaiken
energian. Tätä tapahtuu meille kaikille ja sinällään on hyvin normaalista ilmiöstä
kyse. Tärkeintä onkin onkia sen tuoma sanoma esille ja näin muuttaa elämäänsä
parempaan suuntaan.
Auringon ja Pluton välisen neliön synnyttävä sekä paineinen voima puskee esiin
kaiken pinnan alla olevan ahdistuksen. Täytyy todella tehdä työtä, jos aikoo painaa
sen takaisin pinnan alle. Tämän tarkoitus on muuttaa elämää parempaan suuntaan
eikä suinkaan muuttaa sitä raskaammaksi. Auringon ja Uranuksen yhtymä taas
pyrkii vapauttamaan sekä tuomaan sitä villihevosen voimaa, mitä tarvitsemme
vapautumiseen. Suurimmat muutokset tapahtuvat aina ensin alitajunnassa. Näkyvät
muutokset ja ratkaisut ovat vain lopputuloksia. Siksi se aika, milloin tuntuu että
mitään ei tapahdu, turhauttaa, mutta pitää huolen siitä että emme voi vain unohtaa
esille tulevia asioita. Tähän tarvitaan kärsivällisyyttä sekä lempeyttä. Vaikka kuinka
yrittäisimme pakottaa muutosta nopeammaksi, se ei ole mahdollista, ellei psyyke
ei ole vielä valmis synnyttämään. Siksi usein tuntuu että tietää mitä pitäisi tehdä,
mutta ei vain pysty. Me pystymme kyllä. Tarvitsemme vain tilaa mieleemme, jotta
emme yritä liikaa tehdä emmekä myöskään estää asioita tapahtumasta.
Vernon Howardin sanoin;
On virhe ajatella, että on jo myöhäistä muuttaa
vanhoja huonoksi osoittautuneita tapoja ja tottumuksia.
Jos napsautat huoneeseen valon päälle, ei ole väliä sillä
kuinka kauan huoneessa on ollut pimeää.
Valo valaisee joka tapauksessa.
Siis ei ole kyse siitä mitä emme ole tehneet, vaan mitä tulemme tekemään. Kun
pidämme mielemme puhtaana, aika ajoin kohtaamalla varjomme, on helpompi
nähdä asiat aivan eri valossa. Silloin näemme missä olemme ja minne haluamme
matkata. Jos vierekkäin on kaksi huonetta, valoisa sekä pimeä ja niiden välissä
oleva ovi avataan. Valo leviää pimeään huoneeseen ja pimeys hälvenee.
Helka Rissanen, 2013