Sana itsellesi. Kesken elämän.

Mitä jos kirjoittaisit itsellesi kirjeen? Ensin menneisyydestä. Ollen se
lapsi, joka katseli aikuisia ja heidän maailmaansa. Sen jälkeen
tulevaisuudesta. Voit itse miettiä minkä pituisen ajan päästä katsot
takaisin tähän hetkeen, mutta yritä saada kiinni mitä haluaisit sanoa
itsellesi. Kuinka neuvoisit itseäsi?

Usein olemme liian kiinni asioissa, jolloin niistä ulospääsy tuntuu todella vaikealta.
Puhumme, kuinka jokaisen tulisi löytää lapsi itsestään ja ennen kaikkea olla lapsenmielinen.
Silti, jos lapsen näkökulmasta katsoisimme asioita, katsoisimme niitä puhtaammin.
Avoimemmin. Emme ehkä ajattelisi niin monimutkaisesti jolloin ongelmiin saattaisi
löytyä yllättäviäkin ratkaisuja.

Samoin, jos katsomme jo elettyjä aikoja. Usein näemme ne aivan eri valossa, kun vuosia
on kulunut. Silti aikanaan elettynä, kyseiset ajankohdat ovat olleet miltei mahdottomia
kestää. Siis, kuinka neuvoisit itseäsi tässä hetkessä, jos katsoisit asioita kauempaa,
vuosien päästä.

On niin paljon helpompaa neuvoa muita, mutta kun elämme omaa elämäämme, joudumme
kohtaamaan sen tunteen että me emme ole kykeneviä muutoksiin. Ongelmat hallitsevat
meitä. Onneksi me kykenemme. Jos koet olevasi liian loppu, kannattaa levätä ja kartoittaa
suuntaa. Jos tiedät mitä tehdä, tehdä se yksi askel kerrallaan. Tahdissa mikä sopii sinulle.
Äitini on muinoin sanonut että; `Mikä kiire valmiissa maailmassa`. Tämä kuvastaa
levollisuutta antaa ja ottaa aikaa muutokselle. Silloin se rakentuu niin että voit olla
muutoksessa mukana ja sinulla on tilaa hengittää rauhassa. Lempeämpi syntymä.

Astrologisesti ajassa paine kasvaa. Harvempi lähtee synnytyssalissa tekemään
suursiivousta tai rakentamaan uutta taloa. Silloin käännymme sisäänpäin ja
menemme synnytyksen ehdoilla. Nyt kun synnytämme omaa elämäämme, on
hyvä antaa paineen ja pelkojen tulla. Näin pääsemme kiinni siihen sisäiseen ääneen
ja rytmiin, mikä kertoo kuinka toimia. Ja mitä me edes haluamme elämältämme.

Aina jaksan puhua ja ajatella erästä rouvaa joka 80-vuotiaana sanoivat muuttavansa
taas elämänsä suuntaa 20-vuodeksi eteenpäin. Hän kertoi että heillä on pitkäikäistä
sukua ja ihmisen keskimääräinen elinikä on aivan eri kun hänen lapsuudessaan. Hän
kertoi unelmistaan ja siitä kuinka hän voi nauttia elämästään. Ei tarvitse edes tuoda
perunakasseja ja maitopurkkeja kaupasta, vaan saa siihen apua. Nämä ovat
nautinnollisia hetkiä pysähtyä tekemään samaa. Muutos lähtee näkymättömältä
tasolta, unelmistamme.

Sinä lähetit sanan, Maria Raasakka, 2013